Seikkailua kerrakseen

Kuinka mahtavia seikkailuja Pasifika onkaan saanut kokea..! Buburimussa on toki tullut pyörittyä aiemminkin, mutta kun Pasifikan ja Donthitme:n seuraan liittyi kunnioitettavaa lämää tekevä ranger (Phucrabiont-sama~!), hirviöiden ja luontokappaleiden päivät olivat luetut. No, takaiskuja sattui sankarijoukollekin... ^_^; Mutta pääosin sujui mainiosti! :D
Sitten Valkurm Dunes:ille ja pelottavaan kaivokseen etsimään esineitä, jotka jostain selittämättömästä syystä olivat välttämättömiä siihen, että viisas vanha mies voisi opettaa maailman pelastavan salaisuuden... Mutta jo ennen esineiden metsästystä laivamatka paikan päälle oli varsinainen elämys kun kannelle tulvi kummajaisia ja merirosvoja. O_O Onneksi mukana oli mahtava red mage, joka piti huolen merkkareiden epäkuolleista käskyläisistä (Phucrabiont-sama~!). ^_^
Kun vanhus viimein sai kakaistua ulos salaisuutensa, olikin vuorossa lisää lahtausta, jotta saavutettaisiin lvl 20. Tehtävä ei päässyt muuttumaan rutiininomaiseksi, sillä kolmikkoa auttamaan tuli mahtava tarutarumaagi ja myöhemmin myös lumoava elvaanineito - ja taistelun lomassa mainittu mahtava tarutarumaagi mm. upotti hampaansa elvaanirangerin (Phucr~ no, arvaatte varmaan kuka ^_^;) saappaanvarteen ja vähän muuhunkin. O_o.
Eipä aikaakaan kun kaivattu lvl 20 kilahti, ja sitten vasta seikkailu pääsi vauhtiin! Pitkä ja hyvin vaarallinen matka Jeunoon chocobojen luo saattoi alkaa. Pätevästä suojeluksesta huolimatta Pasifika sai kun saikin itsensä hengiltä kerran, mutta onneksi se ei hidastanut matkaa. Maisemat vai vilistivät silmissä näkymättömien ystävysten kiitäessä kohti määränpäätään. Joskus täytyy tulla katselemaan paremmalla ajalla... muttei ihan heti... vähän lisää tasoja ensin. ^_^;
Ja sitten itse Jeuno. O_O Jo alkumetreillä Pasifika eksyi, mutta ehkä sielläkin voi oppia kulkemaa... joskus... kaukaisessa tulevaisuudessa. -_-; Mutta Jeuno ja chocobot kuuluvat oikeastaan toiseen tarinaan, joka on vielä meneillään. ^_^

Oma Moogle kullan kallis

Kun Moogle kerran oikein kirjoitti Pasifikalle laulunkin, täytyy laittaa koti kuntoon että olot olisivat vähän mukavammat. Vihdoin on hetken tauko seikkailemisessakin, niin ehtii kunnolla järjestellä.

Ohhoh, kylläpä sitä tavaraa on nurkkiin kertynytkin! Järjestelyllä ja pienillä lisähankinnoilla paikan saa kuitenkin varsin kelvolliseen kuntoon: on sänky, pöytä ja tuoli, ja löytyy myös mm. kaappi, arkkuja, purnukoita, kirjateline ja kirjoitusvälineet. Taiteilijanalku Angelica maalasi Pasifikasta taulunkin, vaikkei sitä kyllä näköiseksi voi väittää... ^_^; Mutta voi ainakin kehua olevansa Super Model, ja taiteilijan nimmarinkin sai samalla. Pöytätilaa tänne kaivataan kyllä kipeästi lisää, ehkäpä oikea kirjoituspöytä...

Purnukkakokoelmasta puuttuu san d'orialainen purkki (jos niitä nyt on olemassa) ja kukkaruukkuihinkin voisi jossain vaiheessa hankkia lisää vaihtelevuutta. Nyt tosin kaikissa kymmenessä on taas siemenet itämässä, mitä sitä turhaan niitä tyhjillään pitämään. ^_^; Niin, eh... rahaa? No, sitä saa seikkailemalla lisää. ^_^ Pääosin näyttää jo aika hyvältä, vai mitä Moogle?
(Mitä!? "Powerful water energy", vai..? Oho. o_o)

Selbinan terveisiä

"Parahin Moogle

Lämpimät terveiset täältä Selbinasta!
Anteeksi, että lähdin matkaan sanomatta mitään, mutta ehkä arvasitkin, että niin kävisi. Se kukka, joka minulle lähetettiin aiemmin... se oli siltä elvaanilta... ja hän vei minut Valkrum Dunesiin kuten oli luvannutkin. *blush*
Rauhalliselta kuulostanut matka osoittautui itse asiassa varsin jännittäväksi kokemukseksi heti alkumetreillään. Selbinaan vievän laivan huhutaan joutuvan tämän tästä merirosvojen hyökkäyksen kohteeksi, ja vaikkei merirosvoja tällä kertaa näkynytkään, hämminkiä aiheuttivat kannelle könyävät meren elävät. o_o Onneksi minun ei tarvinnut niistä huolehtia, vaan sain uppoutua rauhassa silmiähiveleviin maisemiin.

Selbinasta matka jatkui Valkrum Dunesin valkohiekkaisille rannoille, joiden rauhaa kuitenkin häiritsivät mellastavat hirviöt ja niitä jahtaavat seikkailijaryhmät. Et usko, kuinka paljon väkeä yhdelle rannalle tunkee! Kavaljeerini kuitenkin tunsi tien salaiseen, hyvin rauhalliseseen ja luonnonkauniiseen poukamaan... Ei siitä sen enempää, mutta aika kului joka tapauksessa kuin siivillä kun ympärillä oli niin paljon katseltavaa. Iltarusko oli ennennäkemätömän kaunis laskeutuessaan valkean hiekan ja kimmeltävän meren ylle.





Kun pääsimme takaisin Selbinaan, oli vähän aikaa kierrellä katsomassa paikkoja. Laivaa
odotellessa ehti vielä kalastaakin, ja makuun päästyäni kalastinkin koko paluumatkan laivalla Mhauraan. Kun palaan kotiin, tuon sinulle tuliaisiksi sardiineja! Toivottavasti säilyvät hyvinä siihen asti... Taaskin jokunen isompi kala pyrki omin nokkineen laivan kannelle, mutta sai kohdata terävän miekan ja tehokkaat loitsut. Itse kalastin kaikessa rauhassa ja nautin ah niin ihanasta merituulesta ja komeista näkymistä niin horisontissa kuin laivan kannellakin. En ole ihan vielä palaamassa kotiin, sillä minulla on asioita hoidettavana Buburimussa ja Mhaurassa, ehkä Selbinassakin asti. Tiedän kyllä, etten ehtinyt korjata satoa kaikista kukista ennen lähtöäni, mutta luotan siihen, että hoidat niitä hyvin.
Hyvää vointia myös sinulle!

Pasifika

P.S. Katsopa tätä Mhaurasta löytäämääni juorulehden juttua.. O_o Joillain ei ilmeisesti ole minkäänlaista elämää, kun tuollaista viitsivät kirjoitella!"

Lapseksi jälleen

Pitäähän jotain uutta kokeilla aina välillä, joten Pasifika kokeili - uusien ystäviensä seuraksi - uutta ammattia, red magea. Sitten vaan black magen ja monkin kanssa seikkailemaan... Ei se ihan täydellisesti sujunut, kaikenlaista hämmennystähän uusi homma aiheutti. ^_^; Mutta pääasiassa Pasifika päätyi jälleen hoitamaan tuttuja parannustehtäviä ja kyllähän se muutenkin lopulta sujui - kuinka olisi voinut olla sujumatta, kun on sellainen esikuva... ^_^;
Yksi isompi ongelma tosin ilmeni, mutta sekin oli puhdasta tyhmyyttä. Moogle nimittäin varoitti kyllä home pointista, mutta ihan niin kuin Pasifika olisi innostuksen huumassa sellaisia kuunnellut... Matka oli aika pitkä ja pelottava juosta yksin Buburimu Peninsulasta. -_- Ja vielä kahdesti, sillä köpelösti kävi uudestaan Sarutabarutassa vähän ennen Windurstiin pääsyä. ,-_-,





<- Jaa tässäkö ovat ne kuuluisat keisarin uudet vaatteet... Nice jugs... X/

Hei, olen täällä ylhäällä... :P ->

Terveiset Mhaurasta

"Parahin Moogle

Terveisiä täältä Mhaurasta!
Toivottavasti voit hyvin. Uudessa sängyssä lienee pehmoinen nukkua?
Mhaura vaikuttaa varsin uneliaalta satamakaupungilta, mutta on täällä jonkin verran väkeä ja pari on pyytänyt apuani erinäisten tehtävien hoidossa. Tulen tänne siis varmaan uudestaan piakkoin, vaikka aionkin palata Windurstiin ensi tilassa katsomaan kukkiani.
Kaikkea hyvää siihen asti!

Pasifika"

Uneton Windurstissa

Pasifika on korviaan myöten rakastunut erääseen luvattoman komeaan elvaaniin ja parilla oli jo sovittuna treffit romanttiselle rannalle... Miekkosta ei kuitenkaan ole näkynyt kaupungissa viime aikoina, liekö mennyt muualle toisia tyttöjä narraamaan. ,-.-, Yksin joutuu Pasifika vaeltamaan Windurstin öisiä katuja... siis polkuja.

Dhalmel-parat...

Sekä kaalinpäät että muut kukat puhkesivat vihdoin loistoonsa, ja sato oli varsin mielenkiintoinen: paria eri lajia greenejä ja wildgrassia, kristalleja ja riisiä. Tila loppuu kesken... ^_^; Silti piti mennä ostamaan uusi kukkapurkki - keraaminen - ja kylvää uudet siemenet... mitähän tällä kertaa tulee. ^_^ Mutta välissä pitää kai tapellakin, eli Donthitmen kanssa suunta kohti Tahrongi Canyonia...
Rauhalliset dhalmelit joutuivat raivoisan hyökkäyksen kohteeksi kaksikon saavuttua paikalle. Lähistöllä liikkui joku muukin, ja toki Pasifika koitti katsoa kaipaako muukalainen apua. Eipä näyttänyt tekevän tiukkaa ja osasi heittää curea, ei siis hätää. Tuntematon jäi kuitenkin tuijottelemaan Donthitmen ja Pasifikan edesottamuksia... ja hei, sehän puhuu mulle. o_o Muukalainen pyysi päästä partyyn ja miksikäs ei... no, siis eka kerta tuntemattoman kanssa partyssa, mutta kai sekin täytyy joskus kokea. ^_^;; Vähäpuheinen tulokas osoittautui blue mageksi. Dhalmel-parat joutuivat entistä kovemmalle koetukselle ja urheat seikkailijat saivat exp-chaineja. ^__^ Pasifika vain ei ollut aina ihan tehtäviensä tasalla, sillä eivätkö vain kaameat dhalmelit aiheuttaneet silencea... paranna siinä sitten kun ei tietenkään tyhmällä ole mukana yhtään echo screeniä. X/ Onneksi vaitelias muukalainen osasi myös curen, niin ei sentään tarvinnut vierestä katsoa kun kaikki muut kuolee... Hienoja maisemiakin tuli taistelun lomassa nähtyä, mutta ryhmäkuvaa ei oikein saanut kun eräs nimeltä mainitsematon tarutaru vilisti koko ajan pullaamassa lisää tapettavaa kun taistelu ei ollut käynnissä... Rupeaman lopuksi kilahti leveli ensin Donthitmelle ja sitten Pasifikalle. :D
Jos muukalainen oli vaitelias, niin Pasifika kyllä pisti paremmaksi sillä saralla ^.^; mutta ymmärsi sentään kiittää lopuksi ja kumartaa... muukalainenkin vilkutti sitten lähtiessään. ^_^

Olisikohan pitänyt kuunnella sempaita...

Nostetaan pöksyt ojennukseen... vähän koordinoitua yhteiskimallusta... kaikki valmiina.










Giddeus vaikutti kelpo paikalta vähän seikkailla. Kaikki meni niin hyvin, kunnes yagudojoukko re-poppasi paikalle kesken taistelun Eyy Mon The Ironbreaker:in kanssa... Donthitme kaatui niille sijoilleen, paniikissa paennut Pasifika kauemas tunneliin saatuaan ensin peräänsä myös Zhuu Buxu the Silent:in... (Molemmat vaikuttivat ninjoilta... cool. o_o)


Ystävällinen ohikulkija kuitenkin herätti henkiin Donthitmeen ja lähti etsimään tämän kadonnutta ystävää...
Pari jotain-ga II:sta hoiteli paikalla parveilleet pahikset käden käänteessä... O_o Yay, elossa taas! Ei kylläkään kestänyt kauaa ennen kuin sama synkkä kohtalo korjasi ystävykset taas... Mutta tämä oli varsinainen seikkailu, toisin kuin pallopäiden jahtaaminen. ^_^ Helpostikin parin kuolemisen arvoista, jos minulta kysytään... ei fiksua, mutta jännää. ^_^;

Kaupungissa

Kivat vaatteet :D


Kangaskaupassa jonotetaan jo aamuyöstä, ja silti joku ostaa kankaat nenän edestä... -.-, No, ei olisi ollut rahaakaan niin paljoa.

Maan uumenissa

Tämähän alkaa sujua...


Uuu, uudenlainen vihollinen! Mitähän se tekee..?


... ... ...

Tervetuloa matalaan majaani

Peremmälle vaan! Oikealla ensimmäinen "oikea" huonekalu, ihan itse väkerretty logeista asti... ja senhän näkee. ^_^;;


Vähän turhan kuuma täällä on... tästäkö väännän lämmitystä pienemmälle..?

Misguided grass seeds?

Hmm... Pieniä kaalinpäitä ruohonsiemenistä...

Ei tästä rairuohoa tullut...

Vilaus tulevaisuudesta

Toistaiseksi opettelen parannusloitsuja...

mutta isona minustakin tulee summoneri. *Pasifika applauds.*

Kummallinen raunio

Mitähän täällä on tapahtunut?